Port of Kaskinen – The Wind Turbine port!

Tällä hetkellä satamassa on noin 540 tuulivoimakomponenttia varastoituna. Odottamammekin seuraavaa alusta, joka saapuu huomenna mukanaan 47 siipeä. Toivottavasti satamassa on tilaa 🙂 ja onhan sitä.

Samaan projektiin liittyen odotetaan satamaan saapuvaksi vielä 7–10 alusta.

“Pienestä” ruuhkasta huolimatta metsäteollisuustuotteiden ja kuivabulkin käsittely sekä liikennöinti sujuvat satamassa normaalisti.

Sataman tuotto vuonna 2023 oli paras 14 vuoteen! Nyt valmistaudumme MetsäBoardin suunniteltuun, 1 miljardin euron kartonkitehdasinvestointiin. Täyttä höyryä eteenpäin!

Kansanedustajia vierailulla

RKP:n kansanedustajat Otto Andersson ja Anders Norrback vierailivat Kaskisten satamassa. Isäntinä toimivat kaupunginjohtaja Markku Lumio ja Kaskisten sataman toimitusjohtaja Patrik Hellman, jotka kertoivat keskustelleensa vieraiden kanssa erilaisista päivänpolttavista asioista.

Avoimessa keskustelussa käsiteltiin myös alan haasteita ja tulevaisuuden näkymiä. Anders Norrbackin edellisellä vierailulla Hellman kertoi suunnitelmista saada tuulivoimakomponenttien kuljetuksia Kaskisten satamaan, ja nyt Norrback pääsi omin silmin toteamaan tämän hankkeen onnistuneen. “Huomaan, että niitä on – ja paljon”, summasi Norrback havaintonsa.

Satamien yhteistyöllä haetaan Pohjanmaalla merkittävää roolia merituulivoiman logistiikassa

Merituulivoima edustaa uutta vaihetta uusiutuvan energian tuotannossa 2030-luvulle. Merituulivoimaloiden rakentaminen on logistisesti massiivinen, tulevaisuuden projekti, ja Pohjanmaan Liitto selvittää nyt, miten alueen satamat voisivat yhdessä tarjota tuulivoiman rakentajille parhaan palveluratkaisun.

Suomessa rakennettiin viime vuonna ennätysmäärä tuulivoimaloita ja tuulivoiman tuotanto kasvoi peräti 41 %. Suurin osa nykyisistä lähes 1400 tuulivoimalasta on maalla, mutta merkittävimmät tulevista hankkeista koskevat merituulivoimaloita. Ensimmäinen avomerialueen merituulivoimapuisto rakennetaan Korsnäsin kunnan edustalle.

Selvityksen* mukaan parhaiten tuulivoiman tuotantoon sopivia alueita löytyy Merenkurkun eteläpuolelta sekä Selkämeren keski- ja eteläosista. Näillä alueilla, käytännössä Pohjanmaalla, sijaitsee jo nyt suurin maatuulivoimaloiden keskittymä, noin 37 % Suomen kaikista tuulivoimaloista.

Yhteistyöllä tuulivoimalogistiikan erikoisosaajaksi

Pohjanmaan maakunnassa sijaitsee ainakin viisi satamaa, joilla voisi sijaintinsa puolesta olla merkittävä rooli merituulivoiman rakentamisen logistiikassa: Pietarsaaren satama, Kanäsin satama Uudessakaarlepyyssä, Vaasan satama, Kaskisten satama ja Karhusaaren satama Kristiinankaupungissa.

Merituulivoimapuistot ovat logistiikaltaan massiivisia rakennushankkeita, jotka vaativat paljon kohdealueen infrastruktuurilta, erityisesti satamilta.

”Mikään satama ei tällä hetkellä yksinään pysty käsittelemään näitä isoja hankkeita”, toteaa Kaskisten sataman toimitusjohtaja Patrik Hellman. ”Siksi tutkimme muiden Pohjanmaan satamien kanssa yhteistyömahdollisuuksia ja strategisia vaihtoehtoja palvellaksemme asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla tulevaisuudessa.”

Pohjanmaan liitto onkin yhdessä alueen satamien kanssa käynnistänyt ”Merituulivoima ja satamat Pohjanmaalla” -hankkeen, jonka tarkoituksena on selvittää, miten alueen satamat yhteistyössä Ruotsin itärannikon satamien kanssa pystyvät parhaiten vastaamaan merituulivoiman rakentajien ja energiayhtiöiden kysyntään. Hankkeen pohjalta laaditaan Pohjanmaan alueen satamien yhteinen strategia merituulivoiman rakentamisen edistämiseksi. Hankkeen toteuttajaksi on tänään valittu Ramboll.

Satamilla roolia tuulivoimaloiden koko elinkaaren ajan

Kolmiosaisessa hankkeessa kartoitetaan ensin satamien tilannekuvaa ja vertaillaan niitä muihin Pohjanlahden ja Itämeren satamiin, merituulivoiman arvoketju ja toteuttamisen tarpeet huomioon ottaen.

Toisessa vaiheessa selvitetään satamien ominaisuuksien perusteella yhteistyötä ja työnjakoa. Räätälöityjä rooleja voi löytyä tuulivoiman kehittämisen, rakentamisen, operoinnin ja huollon sekä käytöstä poiston vaiheissa.

Selvityshankkeen kolmannessa osassa tutkitaan merituulivoiman tuomat kehittämismahdollisuudet satamille ja selvitetään vihreille investoinneille, esimerkiksi vetytaloudelle tai e-polttoaineille, soveltuvia teollisuusalueita. Pohjanmaalla – Kristiinankaupungin Kaskisten ja Vaasan alueella sekä pohjoisempana Raahessa – on käynnissä useita miljardiluokan hankkeita, jotka tarvitsevat vihreää energiaa.

Keskeinen rooli sekä tämän mittaluokan energiarakentamisessa että teollisuuden investoinneissa on maainfrastruktuurin kyvyssä vastata niiden asettamiin vaatimuksiin. Kunnostussuunnitelmat on jo kirjattu hallitusohjelmaan ja selvitys tarjoaakin tärkeää tietoa päätöksenteon tueksi.

”Uusiutuva energiatuotanto Pohjanmaalla mahdollistaa lisäinvestointeja, päästötöntä uusteollistumista, ja ennen kaikkea kasvua rannikollamme ilmaston ehdoilla”, sanoo maakuntajohtaja Mats Brandt Pohjanmaan liitosta. ”Investoimalla satamiimme ja strategiseen yhteistyöhön voimme varmistaa, että tulevista suurinvestoinneista jää jälkeä alueen jalostusarvoon ja työllisyyteen”.

”Investointisuunnitelmia ja -päätöksiä tehdään vasta, kun tiedämme, mikä on strategiaselvityksen tulos”, tarkentaa Patrik Hellman. ”Pitää muistaa, että Kaskisissa on myös suunnitteilla Euroopan suurin kartonkitehdashanke, jonka tarpeet tällä hetkellä tulevat ensin. Satamaa ei kuitenkaan kehitetä pelkästään yhtä toimintaa varten. Sataman kehittäminen on kokonaisuus, joka aina huomioi mahdolliset tulevaisuuden skenaariot”.

Lisätietoja:
Mats Brandt, maakuntajohtaja, Pohjanmaan liitto – Österbottens förbund
mats.brandt@obotnia.fi, +358 44 4934576

Patrik Hellman, toimitusjohtaja, Oy Kaskisten satama – Kaskö Hamn Ab
patrik.hellman@kaskinen.fi, +358 50 3430 676

Tietoa julkaisijasta:

Pohjanmaan liitto
Pohjanmaan liitto on aluekehittäjä yli 176 000 asukkaan Pohjanmaalla (2021). Ajamme asukkaiden, elinkeinoelämän ja kuntien etuja Vaasan ja Pietarsaaren seuduilla sekä Suupohjan rannikkoseudulla. Liitto on yksi Suomen kahdeksastatoista maakunnan liitosta. Olemme kuntayhtymä, jonka jäseniä ovat neljätoista Pohjanmaan kuntaa. https://www.obotnia.fi/

* Balancing profitability of energy production, societal impacts and biodiversity in offshore wind farm design.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S136403212200017X?via%3Dihub

Kaskisten sataman rautatieyhteyden kunnostus parantaisi huoltovarmuutta ja tukisi teollisuuden investointeja

Huonokuntoinen ja sähköistämätön Suupohjan rata heikentää Suomen huoltovarmuutta ja alueen teollisuuden investointinäkymiä. Useat tahot näkevät Kaskisten satamasta Seinäjoelle johtavan rataosuuden kunnostamisen sijoituksena, joka nopeasti maksaisi itsensä takaisin.

Kun puhutaan huoltovarmuudesta, viitataan valtion tai yhteiskunnan kykyyn varautua ja selviytyä erilaisista kriisitilanteista, häiriöistä tai poikkeusoloista. Huoltovarmuuteen liittyvät paitsi valmius tuottaa riittävästi keskeisiä resursseja, myös varmistaa infrastruktuurin toimintakyky, jotta valtiolla on mahdollisuus ottaa vastaan ulkopuolista apua.

Länsirannikon satamien merkitys Suomen huoltovarmuudelle on suuri. Niistä läntisin on Kaskisten satama, joka se sijaitsee strategisesti tärkeällä paikalla, lähellä keskeisiä merireittejä. Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon TEN-T:hen kuuluva Kaskisten satama on osa laajempaa logistista huoltoketjua, joka kattaa tärkeiden toimialojen, kuten energian, elintarvikkeiden, teollisuustuotteiden ja raaka-aineiden kuljetukset. Kriisitilanteissa puhuttaisiin myös sotilaallisesta ja humanitaarisesta avusta.

Hyvät liikenneyhteydet maissa ovat siis elintärkeitä huoltovarmuuden kannalta ja Kaskisten satamassa alkavan, suuren investointiohjelman ensimmäisessä vaiheessa satamaan rakennetaan viiden hehtaarin kokoinen varastointialue. Suomen NATO-jäsenyyden myötä merkittäväksi on nousemassa myös Kaskisista Seinäjoelle johtava Suupohjan rata, jota pitkin Suomeen laivattua kalustoa voitaisiin tarvittaessa kuljettaa esimerkiksi Niinisalon varuskuntaan.

Rautatieyhteys Kaskisista Seinäjoelle on huoltovarmuuden lisäksi tärkeä myös teollisuudelle. Metsä Group käyttää rataa raakapuun kuljetuksiin Kaskisten kemihierretehtaalle sekä tulevaisuudessa myös suunnitellulle kartonkitehtaalle. Yhtiö on todennut, että tehdasinvestoinnin takaisinmaksu pitenee merkittävästi, ellei rataa kunnosteta. Paremmat liikenneyhteydet lisäisivät teollisuuden investointihalukkuutta Kaskisiin ja Kristiinankaupunkiin, mikä taas merkitsisi alueelle lisää työpaikkoja. Myös VR hyötyisi Suupohjan radan kunnostuksesta, sillä mahdollisuus käyttää vireän tuonti- ja vientisataman kuljetuksissa rautateitä olisi satsaus myös ympäristöön ja vihreään siirtymään. VR onkin ehdottanut rataosuuden peruskorjausta ja sähköistämistä osana heidän uudelle hallitukselle ehdottamia kasvuhankkeita.

Kaskisten satama on moderni ja jatkuvasti kehittymiseen satsaava satama. Sen nosturikalusto on ajan tasalla ja sataman erityisvahvuuksiin kuuluu esimerkiksi mahdollisuus toimia suurikokoisten elementtien, kuten tuulivoimalan osien kuljetusväylänä. Kaskisten sataman toimitusjohtajan Patrik Hellmanin mukaan lähitulevaisuuden kehitystavoitteisiin kuuluu edellä mainitun, Kaskisiin suunnitellun kartonkitehtaan infratarpeiden varmistaminen Kaskisten satamassa. Hankkeisiin kuuluvat satama-altaan ja väylän syventäminen 12 metriin ja laituripaikkojen lisääminen sekä sataman sähköistäminen.

”Sataman laiva- ja tavaraliikenne kasvaa merkittävästi ja näihin tavoitteisiin liittyen Kaskisten satama-alueelle ulottuva nykyaikainen rataverkko olisi ensiarvoisen tärkeä”, Hellman linjaa.

Lisätietoja:

Patrik Hellman, toimitusjohtaja, Oy Kaskisten satama – Kaskö Hamn Ab
patrik.hellman@kaskinen.fi, +358 50 3430 676

 

Tietoa julkaisijasta:

Kaskisten satama / Port of Kaskinen

Kaskisten satama sijaitsee Suomen länsirannikolla, Itämeren laivaväylien läheisyydessä, noin 100 km Vaasasta etelään. Satama on osa TEN-T -verkostoa ja Suomen tärkeimpiä metsäteollisuuden vientisatamia. Se on erikoistunut sellun, sahatavaran, kemikaalien sekä bulk-rahdin käsittelyyn. Satama käsittelee vuosittain noin 1,3 milj. tonnia materiaaleja ja työllistää suoraan noin 50 henkilöä. Lue lisää: kaskistensatama.fi/

 

Suuret siivet Kaskisten satamassa

Tekniikan Maailman toimittaja Maria Tojkander kuvaaja Sami Peltoniemen kanssa kävi Kaskisten satamassa raportoimassa Fortumin Pjelax -tuulivoimapuistoon sijoitettavien tuulivoimalaelementtien lastausta ja kuljetusta. Jättiläismäisten elementtien lastaaminen ja siirtely vaatii BB Logisticsilta erityistä tarkkuutta ja huolellisuutta.

Fortum rakentaa Pohjanmaalla Pjelaxin puistoon tuulivoimaloita, joiden siivet ovat 80 metriä pitkiä ja painavat 30 tonnia kukin. Miten elementit siirtyvät laivoista satamaan ja tuulivoimapuistoon?    

Pjelaxin puisto on Kaskisten sataman ensimmäinen tuulivoimalaprojekti. ”Projekteja varten hankittiin 100 tonnin nostoon pystyvät nosturit satamaan jo viime syksynä”, kertoo Kaskisten sataman toimitusjohtaja Patrik Hellman. Nosturit ovat sataman nosturipalvelutarjoaja Havator Oy:n investointeja. Niillä nostetaan siivet ja muut raskaat osat laivasta satamaan. ”Kun laiva tulee satamaan siipiä täynnä, se toimii tuulella kuin iso purje”, Hellman kertoo. ”Silloin hinaajan pitää auttaa laivaa laituriin asti.”  

Satamassa oli elementtien siirtoa varten kolme pitkien rakenteiden kuljetuksiin tarkoitettua ajoneuvoyhdistelmää. Yhteen voimalaan tarkoitetut kolme siipeä vietiin kerralla. Erikoiskuljetuksista maanteitse vastasi Ahola Transport. Elementtien kuljetusta silmällä pitäen Kaskisissa oli tehty jo 2022 alueellinen valtatie 67:n oikaisu ja mm. maantiekannaksen osuudella maantiesiltojen kantavuus oli varmistettu.

Katso tästä Tekniikan Maailman kuvareportaasista tarkemmin, kuinka lastaus ja poikkeuksellisen leveä ja pitkä kuljetus satamasta tuulipuistoon sujui. 

(Lähde: Tekniikan Maailma, toimittaja Maria Tojkander: Näin saapuvat tuulivoimalan suuret siivet, julkaistu 25.3.2023)

#kaskistensatama #fortum #pjelax #tuulivoimala #havator #bblogistics #aholatransport #tekniikanmaailma #TM

Ensimmäiset tuulivoimalaelementit saapuivat


Historiallinen päivä Kaskisten satamassa!
Ensimmäinen monista tuulivoimalaelementtejä kuljettavista laivoista saapui tänään Kaskisten satamaan. Seuraava laiva jo odottaa vuoroaan muutaman tunnin päässä satamasta. Tämä on tulosta sataman ja kumppaneidemme Havator Oy:n, BBLogistcs Oy:n, Revisol Oy:n, Nordexin, Ahola Specialin, Alfons Håkansin ja monien muiden sujuvasta yhteistyöstä.

Kiitos hyvästä yhteistyöstä ja pitkäjänteisestä työstä, joka mahdollistaa myös tämän sekä kasvavan liikenteen ja liiketoiminnan hienon tulevaisuuden Kaskisten satamassa vuosiksi eteenpäin!

#tuulivomalaelementit #greenenergy #havator #BBLogistics #Revisol #Nordex #Aholaspecial #AlfonsHåkans

Exciting news for Port of Kaskinen

Santa Claus came a bit early with exciting news for Port of Kaskinen.

The two portoperators Euroports Finland Oy and the owners of BB Logistics Oy told on Wednesday that they have signed an agreement, according to which the owners of BB Logistics will sell a substantial part of the company to Euroports Finland. BB Logistics is a fast-growing, reliable logistics service provider operating in five ports in Finland including Port of Kaskinen where they have their biggest terminal. Euroports Finland Oy on the other hand is the leading full-service port operator in Finland in ports of Pietarsaari, Rauma and Hanko.


Port of Kaskinen is looking forward to this new partnership and what it will bring in the context of strategic developments in the port!

Uusi satamanosturi käyttöön Kaskisten satamassa

Odotettu Kaskisten sataman nostokaluston laajennus on osa materiaalinkäsittelypalveluita satamassa tarjoavan nostopalveluyritys Havatorin laajaa kalustoinvestointiohjelmaa. Uuden satamanosturin myötä parantuvat palvelut nostavat Kaskisten sataman houkuttelevuutta ja kehittävät koko seutukuntaa.

Havator aloitti materiaalinkäsittelypalveluiden tarjoajana Kaskisten satamassa kesällä 2021. Kaskisten sataman kanssa solmitun yhteistyösopimuksen puitteissa sovittiin myös sataman toimintojen kehittämisestä. Nyt satamaan saapunut uusi satamanosturi tekee Kaskisten satamasta entistä houkuttelevamman sekä projektikuormauksen että konttiliikenteen näkökulmasta, kun palveluvalikoimaan saadaan myös satamanostot.

”On hienoa, että pystymme palvelemaan Kaskisten satamassa entistä laajemmin ja toimittamaan materiaalinkäsittelypalveluiden lisäksi myös satamanostopalveluita”, iloitsee Pasi Körkkö, Havator Oy:n satamayksikön päällikkö. ”Palvelumme kattavat esimerkiksi erilaisten metsäteollisuustuotteiden kuten kuivabulk-tuotteiden, kuitu- ja tukkipuun sekä hakkeen purkuja ja lastauksia sekä Metsä Boardin Kaskisten tehtaalta mm. BCTMP:n lastauksia. Näiden lisäksi pystymme nyt toimittamaan myös erilaisia projektitöitä, kuten tuulivoimaan liittyviä nostotöitä sekä yksittäisiä raskaampia nostoja”, Körkkö jatkaa.


Gottwald HMK 280 E satamanosturi saapui Kaskisten satamaan kesäkuun alussa. Se mahdollistaa vaativat projektikuormaukset sekä suurten, jopa 100 tonnia painavien taakkojen nostot, esimerkiksi tuulivoimalakomponenttien käsittelyn.

 

Kaskisten sataman toimitusjohtaja Patrik Hellman painottaa sataman kehittämisen kokonaisvaikutuksia.

”Sataman palveluiden parantaminen on osa sataman kehittämis- ja investointistrategiaa, jonka päätavoitteena on vähintään kaksinkertaistaa sataman liikenne. Satamatoimintojen kehittäminen luo asiakkaillemme liiketoimintamahdollisuuksia ja tulee myös synnyttämään uusia työpaikkoja satamaan ja lähiseuduille kerrannaisvaikutuksien kautta. Havatorin etabloituminen ja investoinnit Kaskisten satamaan ovat erittäin positiivinen asia ja vahvistavat sataman kilpailukykyä merkittävästi”, toteaa Hellman.

Havator toimii Kaskisten satamassa BB Logistics Oy:n, Metsä Groupin sekä sataman muiden operaattoreiden alaisuudessa ja palvelee kaiken kaikkiaan neljällä materiaalinkäsittelykoneella ja yhdellä satamanosturilla.

Lisätietoja:

Pasi Körkkö, Satamayksikön päällikkö, Havator Oy
pasi.korkko@havator.com, +358 40 548 3024

Jari Huhtanen, Havatorin yhteyshenkilö Kaskisten satamassa
jari.huhtanen@havator.com, +358 50 513 0071

Patrik Hellman, toimitusjohtaja, Oy Kaskisten satama – Kaskö Hamn Ab
patrik.hellman@kaskinen.fi, +358 50 3430 676

 

Havator Oy | Havator Group Oy

Havator on vuonna 1956 perustettu, Pohjoismaiden suurin nostopalveluita, erikoiskuljetuksia ja raskassiirtopalveluita tarjoava yritys, joka toimii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Virossa. Tavoitteemme on olla kehityksen kärjessä, viedä tapaa tehdä asioita eteenpäin turvallisuutta ja tehokkuutta kehittäen, toimialan perinteitä unohtamatta. Konsernin liikevaihto on noin 100 MEUR, ja palveluksessamme on noin 450 ammattilaista. Lue lisää: havator.fi

Satamajohtajat: Ministerin löperö EU-edunvalvonta uhkaa Suomen viennin kasvua ja kilpailukykyä

Suomen tuonti- ja vientikuljetuksista lähes 90 prosenttia tapahtuu meriteitse. Länsirannikon satamat palvelevat Suomen vahvimman vientiteollisuusvyöhykkeen tarpeita. Niiden kautta viedään noin 40 prosenttia koko maan tavaraviennin arvosta. Satamat ovat Suomen kansantalouden toiminnan kannalta elintärkeitä ja tarvitsemme sijaintimme vuoksi meriliikennettä monia muita maita enemmän.

EU:n komission voimassa olevan ehdotuksen mukaan koko Suomen TEN-T-verkostosta ollaan pudottamassa pois 3 satamaa, joista Pietarsaaren ja Kaskisten satamat sijaitsevat keskeisillä paikoilla länsirannikolla. TEN-T-politiikka on tärkeä keino edistää investointeja kasvun ja työpaikkojen luomiseksi, sen avulla vahvistetaan myös sisämarkkinoiden kehittymistä ja suomalaista kilpailukykyä. Vain kuulumalla verkostoon satama voi esimerkiksi saada EU:n investointitukia. Myös kansallinen rahoitus keskittyy infrastruktuurin kehittämiseen TEN-T -verkoston avainkohdissa. Toteutuessaan ehdotus on lamauttava isku myös koko Pohjanmaan seutualueen elinvoiman – talouden ja infrakstruktuurin kehittymiselle.

Ei Brysselissä vielä mitään ole päätetty

Pietarsaaren sataman toimitusjohtaja Juha Hakala tapasi liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan huhtikuussa.
– Harakka sanoi, että meidän pitää ryhtyä miettimään satamalle muita rahoituskeinoja, ja että EU:n esitykseen tuskin saadaan mitään muutosta.  Ei Brysselissä vielä ole mitään päätetty, Hakala painottaa. Ja perää ministeriöltä aktiivisuutta.

Kaskisten sataman toimitusjohtaja Patrik Hellman on myös tyrmistynyt.
– Eduskunnan kanta asiassa on, että kaikkien Suomen nykyisten TEN-T -satamien tulee säilyä verkostossa. Liikenne- ja viestintäministeriön tehtävä on tehdä töitä sen eteen, että näin myös käy, Hellman jyrähtää.
– On käsittämätöntä, että esimerkiksi systemaattinen, kasvuhakuinen Kaskisten sataman kehittämistyö, joka on tuottanut hurjaa nousua tavaravirtojen määrässä (vuosien 2018–2020 välillä vuotuinen 25 % kasvu) torpataan seinään. Verkostosta pois pudottaminen käytännössä merkitsisi molemmissa satamissa jo tehtyjen mittavien investointien hukkaan heittämisen, pohtii Hellman.

Länsirannikon satamilla tärkeä rooli myös Pohjanmaan aluetaloudessa

Pohjanmaalla Pietarsaaren, Vaasan, Kaskisten ja Kokkolan satamat ovat keskeinen menestystekijä mittavassa vientiteollisuuden ekosysteemissä. Ne ovat merkittäviä metsäteollisuuden tuotteiden vientisatamia. Tulevan viiden vuoden aikana länsirannikolle aiotaan investoida tällä tietoa yli neljän miljardin euron arvosta, muun muassa kestävään akkuklusteriin, puhtaan energian tuotantoon ja energiateollisuuden sovelluksiin sekä vahvistetaan, vähähiilistetään ja tehostetaan eri teollisuuden alojen tuotantoa. Lisäksi teollisuudessa painotetaan entistä vahvemmin vähäpäästöisiä kuljetuskäytäviä ja TEN-T -verkostoon kuuluminen on merkittävä osa näiden kuljetuskäytävien kehittämistä. 

On odotettavaa, että akku- ja mineraaliteollisuuden kuljetustarpeet kasvavat merkittävästi lähitulevaisuudessa vihreän siirtymän myötä. Merilogistiikka on merkittävässä osassa myös akku- ja mineraaliteollisuuden tuotteiden viennissä sisämarkkinoille ja kolmansiin maihin. 

Pietarsaaren sataman kautta kulkee vuodessa n. 1,5 miljoona tonnia tavaraa ja aluskäyntejä on vuosittain n. 300.
Kaskisten sataman kautta kulki vuonna 2021 n. 1,3 miljoona tonnia tavaraa ja aluskäyntejä oli n. 400.

Lue Juha Hakalan ja Patrik Hellmanin haastattelu Ilkka-Pohjalaisen digilehdestä 27.4.2022
https://digilehti.ilkkapohjalainen.fi/titles/ilkkapohjalainen/11846/publications/805/pages/6

Kaskisten satama teki taas uuden kasvuennätyksen vuonna 2021

Tiedote 8.3.2022 |  Oy Kaskisten Satama – Kaskö Hamn Ab

Kansainvälinen rahtiliikenne kasvoi Kaskisten satamassa vuoden aikana noin 6 % vuodesta 2020 ja oli yhteensä noin 1 270 000 tonnia. Aluskäyntejä oli vuoden 2021 aikana yhteensä 387,  17 enemmän kuin edellisvuonna.

Vuoden 2021 tulos olisi ollut vielä parempi ilman AKT:n työnseisausta joulukuun lopussa ja kolmen viikon joulutaukoa Englannin rahtiliikenteessä. Kasvuvauhtia hidasti lisäksi myös yleinen pula aluksista kovan kysynnän takia, johtuen covid-19 -tilanteesta sekä konttiliikenneongelmista muissa satamissa.

Satamayhtiö investoi sataman toimintojen kehittämiseen noin 0,8 miljoonan euron edestä vuoden 2021 aikana ja liikevaihto kasvoi 4,2%. Yhtiön tulos verojen jälkeen oli voitollinen 249 000 €. Systemaattinen sataman kehittäminen on tuonut kestävää kasvua. Kaskisten sataman tavaraliikenne on neljän edellisvuoden aikana kasvanut yhteensä lähes 100 aluskäynnillä ja noin 400 000 tavaratonnilla. Satama on keskittynyt yksinomaan ulkomaankauppaan.

Rautatieverkosto ulottuu satama-alueelle asti. Koko seutualueen elinvoimaisuutta ja elinkeinoelämän kasvun turvaamista kehitetäänkin mm. rautatieliikenteen tavaravirtoja kasvattamalla. Esimerkiksi Suupohjan rataosuudella kuljetettiin 2021 lähes 400 000 tonnia tavaraa. Kasvu oli runsaan kahden vuoden sisällä lähes 300 000 tonnia. Tämä osoittaa selvästi, että raideliikenteelle on selvä tarve ja kysyntää!

Vuodelle 2022 satama ennakoi edelleen kasvua noin 10 %. Vuoden aikana tarkennetaan satamayhtiön uusi päivitetty liiketoimintastrategia vuoden 2025 loppuun saakka.

Suomen pienimmän kaupungin kyljessä sijaitseva Kaskisten satama on panostanut menestyksekkäästi jo usean vuoden ajan rahtisataman toimintojen modernisoimiseen ja kehittämiseen. Kaskisten satama kuuluu EU:n TEN-T -verkostoon. Se on ylisuurten kuljetusten väylä ja sijaitsee logistisena hermokeskuksena Porin ja Vaasan satamien välissä. Suomen ja Pohjanmaan viennin kasvunäkymien mukaisesti sataman strateginen sijainti on tärkeä. Se on merkittävä metsäteollisuuden tuotteiden vientisatama ja osa Etelä-Pohjanmaan ja Suupohjan alueen kasvukäytävää. Länsirannikon satamien kautta viedään noin 40 prosenttia koko maan tavaraviennin arvosta.

Lisätietoja:

Patrik Hellman, Toimitusjohtaja, Oy Kaskisten Satama – Kaskö Hamn Ab
patrik.hellman@portofkaskinen.fi, p. 050 343 0676

#Kaskistensatama #PortofKaskinen

Pääsy satamaan – kulkulupa!
Asioiminen satama-alueella on luvanvaraista ja vaatii rekisteröitymistä. Siirry tästä sivulle kulkulupa.

Tillträde till hamnen – passertillstånd!
Tillträde till hamnområdet kräver tillstånd och registrering. Läs mer om passertillstånd.

Port area visits – access permit!
Access to the port area is subject to authorization and registration. Read more about access permits.

×